sweet tooth

Au revoir!

2010-09-06T16:22:00.000+03:00

Tällä hetkellä räkää tursuaa joka tuutista, ja olo on sanalla sanoen kaikkea-muuta-kuin-hehkeä. Ja olen ehkä sen verran flunssapöpöinen, etten edes tajua edellisen lauseen päättömyyttä. Enkä varmaan sitä punaista lankaakaan, jota tällä postauksella lähdin hakemaan.

Missä määrin säälittävää on se, että sain kesälomalla vaivalla väsättyä kokoon vain 12 blogimerkintää, näin kituvalla pitkällä matikalla laskettuna. Minä en sanoisi sitä säälittäväksi. Sanoisin, että harjaannuin pitämään edes pienen osan asioistani vain ja ainoastaan omassa tietoisuudessani, ja valehtelisin, jos väittäisin etten pelästynyt. Voi kyllä, olen pelkurikin; en myöskään halua tiedottaa jokaista yksityiskohtaa elämästäni rajattomalle kohdeyleisölle. Parit pikkuseikat, mainittakoon vahingolliset lipsautukset, ja google analyticsin merkintä siitä, että blogiani luetaan myös toisella puolen maailmaa, säikäyttivät ehkä hiukan. Eivät lopullisesti, mutta se oli niitä viimeisiä juttuja - mitä vertauskuvaa kukin nyt haluaa käyttää.

Väitin ja intin aina, ettei blogiani voi survoa mihinkään koteloon, että se on vain sekametelisoppa, jossa älistään toisena päivänä mikrobrownieista, ja toisina päivinä sellaisista asukokonaisuuksista, jotka haluaisin kovasti unohtaa. Hävetäkin osaan, ja se onkin osasyy siihen, miksi jo nyt älistään toisen osoitteen alla, kun bloggaamista on takana häävit vuosi ja kaksi kuukautta. Omaksi ilokseni voin kyllä todeta, että kehitystä on tapahtunut ja paljon; olen lipsunut siitä hymiöitä liikakäyttävästä kirjoittajasta tekotaiteellisia lauseentynkiä rustailevaan tapaukseen. Lisäksi olen myös petrannut kirjoittamisessa yleensäkin, vaikka sitähän äidinkielen kurssinumeroista ei uskoisi. Ja siitä päästäänkin kliseiseen syyhyn kaikenmaailman tauoille; koulunkäynti yleensäkin. En ole kyllä pitkiin aikoihin stressannut blogistani, kokenut huonoa omaatuntoa viiden postauksen kuukausitahdista, tai asettanut tätä masiinaa koulutehtävien edelle yleensäkään. Mutta jos jotain inhoan, niin epätietoisuutta. Sellaisessa olotilassa makeankipea, sweet tooth - miten ikinä siitä irvaillaankaan - on vellonut jo kauan, ja kaikki hyvät kuin huonotkin asiat päättyvät joskus - tosin en menisi vannomaan kliseistä samaa.

Ainahan on jotain kerrottavaa. Tai vuodatettavaa. Kuitenkaan, tällä hetkellä minun elämässäni ei oikeastaan mitään merkittävää. Mitään sellaista, minkä tähden haluaisin nähdä vaivaa, jotta siitä saisi tietää parin tutun lisäksi läjä anonyymeja (jotka ovat olleet kumman kilttejä minulle, kiitos siitä) ja vakilukijaa. Olen oikeastaan suorastaan hämmästynyt, että lätinäni ovat jaksaneet kiinnostaa teitä. Vielä ulos kukkaruukusta, ja piti sanomani että, entä jos en halua? Tai jaksa? Tai jos ei huvita? Onko pakko? Viimeaikoina tämä bloggaaminen kun on ollut varsinaista pakkopullaa. En ole erityisemmin nauttinut siitä, joten en näe syytä jatkaa sitä. Nautin kirjoittamisesta, ja nautin valokuvaamisesta - niitä lupaan tehdä jatkossakin. Mutta yhtä ärsyttävimmistä biiseistä lainaten, pienessä piirissä. Ei jutut leviä.

Blogini on tarkoitus olla sekoitus lifestyle- ja tyyliblogia.
Ylläoleva pätkä on ensimmäisen blogini ensimmäisestä postauksesta. Niinhän siinä loppujen lopuksi kävi, että pidemmän päälle en ollut kumpaankaan. En pysynyt suunnitelmissani, sovelsin ja säädin ja lopputuloksena oli jotain odottamatonta, luokittelematonta ja epämääräistä yleishälinää. Päivän asujen julkaisemisen lopetin jo turhan aikaisin; nyt kun ainakin mielestäni pukeudun omanlaisella, persoonallisemmalla tyylillä, en jaksa enää kuluttaa aikaa kolmijalan kanssa raivoamiseen. Lifestylehömpästä en ole koskaan koostunut, enkä taida tulla koostumaankaan. Mutta ei se minua haittaa, ja toivon ettei luvatuista suunnitelmista lipsuminen ole tässä tapauksessa haitannut muitakaan.

Jälleen kerran hillitöntä vuodatustani tahdon perustella sillä, että kun (äiti) olet lukenut tämän, et syöksyisi tivaamaan tarkempia selityksiä. Olen aina ollut perusteellinen, ja ennen kaikkea hirveä selittämään. Siinä asiassa en taaskaan tehnyt poikkeusta.

P.S. Se, ettenkö joskus palaisi, ei suinkaan ole mahdotonta. Itse asiassa, se on hyvin mahdollista. Sitten kun aikaa, innostusta, ja joku kuvaamaan vaihteeksi minua - näin itseriittoisesti - löytyy. Mutta lupaan, etten tee sitä suurieleisesti, saatika sweet toothin bannerin alle. Se, että viime kuussa blogiani käytiin vilkaisemassa 374 kertaa, oli jo ehkä kaltaiselleni erakolle liikaa.

QUATRE

2010-08-25T22:32:00.000+03:00

Onko ihan hölmöä ostaa lakuja vain pakkauksen takia? Oli tai ei, tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta kun höyrähdän ulkomuotoon. Mutta sisuskin oli ihan hyvä tällä kertaa. Loppujen lopuksi, lakritsi ei erityisemmin ole lähellä verenkiertojärjestelmäni keskusta. Ne suonet on vuorattu ihan muulla mätöllä, terveisin keksisuklaaseen obsession omistava.

DEUX

Minulla oli idea hiukan anarkistisesta kassista. Minä astelin tiimariin, haahuilin hetken ympäriinsä ja tiedustelin sitten myyjältä. Hän nyökkäsi about metrin päähän minusta, siinä oli iso läjä ylläolevia likaisen valkoisina. Yksi euro viisikymmentä senttiä, ja olin sen verran köyhempi. Mutta yhtä hyvin epämääräistä kangaskassia omatekoisella painautuksella rikkaampi.

TROIS

Syy tämän postauksen ranskanviljelyyn näkyy yllä; oveen sudittu läntti liitutaulumaalia, ja ranskankielen alkeita. Huomenna ne laitetaan koetukselle. Tuntuu ihan hassulta opiskella jälleen uutta kieltä, ja tuntuu niin hassulta että toisille nämä jutut opetetaan alakoulussa, minulle lukion kakkosella. Cést la vié ja niin pois päin.

QUATRE

Uusi tukka! Tai no uusi ja uusi - samat hamppuiset latvat yhä, mutta siinä on nyt jopa väriä sen maantienharmaan tilalla! Buukkasin äidin lätkimään hiuksiini kaksi pakettia jotain luonnollisuutta lupaavaa hiusväriä. Epäilen, että se vivahteikkuus johtuu ihan entisistä aurinkoraidoistani. Ikävöin niitä hiukan.

Perhosten siipiä, ristisanoja, karttoja, ihmenainen ja Bermudan kolmio

2010-08-21T16:15:00.000+03:00

Yksi lukuisista pikkuvioistani lienee se, etten osaa olla järjestelmällinen. Osaan kyllä pitää huoneeni tismallisessa, koskemattomassa järjestyksessä. Osaan kirjoittaa muistettavat asiat kalenteriin - mutten muista katsoa kalenteria. Osaan tehdä asioita ajoittain loogisesti - ymmärrän mikä on viisainta tehdä ensin, ja mitä sitten. Mutta pidemmällä tähtäimellä edellämainittu ontuu. Loppujen lopuksi minäkin olen hömelön hajamielinen tapaus, joka unohtaa tehdä sen mitä pitäisi kymmenistä muistutuksista huolimatta, ja sen sijaan tekee jotain mitä ei tosiaankaan pitäisi. Kuten leuhki viime vuonna ylihelpoilla jaksoilla, ja nyt tuskastuneena panikoi lukion typeränä välitapauksena, kakkosvuotena, sitä, kuinka kaikki kaatuu niskaan eikä aikaa riitä kunnolla mihinkään. Onko ihan ymmärrettävää, että olen ensimmäisen kokonaisen kouluviikon jälkeen jo näin turhautunut ja tuskistunut? Jos olisin ahkerampi, pahamaineisesti järjestelmällisempi, sekä myöskin yltiömäisen motivoitunut, edellämainitultakin vältyttäisiin. Toisaalta, on tässä paineessa hyvätkin puolensa; sitten kun se on ohi, olo on käsittämättömän autuisa. Ja joskushan sekin on ohi. Mikäpä ei?

Olisi kuitenkin kiva, jos ehtisin jossakin välissä syödä hyvin - mikä ei tarkoita jälleen ikäväksi tavaksi tullutta karkkipussia liian monta kertaa viikossa - lukea lainaamani kirjatapaukset, kohentaa kuntoani, värjätä hiukset, yleensäkin antaa aikaa merkityksettömälle löhöilylle, ja vielä kunnolla panostaa koulunkäyntiin.

an swe(a)rs

2010-08-14T09:57:00.000+03:00

Jos sinä saisit päättää, millainen täydellinen maailma olisi ?

Alitajunnasta hyökyvän hippimieleni ansiosta vastaan, että rauhaisa. Monia "surkeuksia" oikeasti tarvitaan, jotta me älyttäisiin hyvän päälle ja - mikä tärkeintä - olla onnellisia siitä, mutta sodat eivät kyllä ole ratkaisu mihinkään, ja täydellinen vastakohta tarpeellisesta. Tietysti nälänhätää ei olisi, tasa-arvo ja samanarvoisuus sun muut tavoitellut arvot toteutuisivat, ja ihmiset älyäisivät vilkuilla nokkaansa pidemmälle, ja kliseisesti sanottuna ajatella tekojensa seurauksia. Luonnonkatastrofeja en poistaisi, ainakaan kokonaan - ne kun on ainoa auktoriteetti ihmismassalle, ja vaikka kuinka kaikki olisi sopuisaa ja onnellista ja ihanaa, ihmisten perimmäinen itsekkyys pyrkisi pintaan jossakin vaiheessa. Silloin sitten tarvitaan jotain luonnollista mutta julmaa muistuttamaan, kuka täällä määrää. Ja täydellisessä maailmassa ei asuisi idiootteja. Termillä meinaan niitä, jotka syövät pitsaa valtion kustannuksella ahtaissa betoniboxeissa kuusi vuotta, ja sitten leikitään että mitään hassua ei tapahtunut, ja muistuksena menneistä on vain pari hassua merkintää jossain rekisterissä.

Olisko tähän pitänyt vastata, että talot tehtäisiin pilvistä ja syötäisiin hattaraa? No okei, yksinkertaisempi vastaus; kaikki kuuntelisivat hyvää musiikkia, ymmärtäisivät hyvän päälle ja etsi-20-ranskankielistä-numeroa-sanaristikot olisivat lailla kiellettyjä.

Jos perustaisit oman uskontokunnan, millainen se olisi ja mihin uskoisit ?

Luulenpa, että jos jossain ulottuvuudessa näin tekisin, se olisi äärivastakohta vanhoillisestadiolaisuudelle, mutta pohjimmiltaan usko olisi siinä Luojassa tuolla pilvien päällä, mutta se Luoja olisi hiukan lepsumpi tapaus, toisin kuin muunmuassa nämä lestat kuvittelevat. (Eli käytännössä katsoen - turha mulla olisi mitään uutta ruveta perustamaan. Samaan sitä uskottaisiin kuin nytkin.)

Jos saisit päättää olisitko syntynyt tytöksi vai pojaksi, kummaksi olisit ja miksi?

Tytöksi. Toisinaan kyllä käyttäydyn uhmaikäisen pojan tavoin, mutta loppupeleissä oon tyttömäisyyden äärihuipentuma, kun oikeen syvältä tarkastellaan. Sitä paitsi epätasa-arvosta ja tyhmistä sovinisteista huolimatta naisilla on niin paljon helpompaa, ja mulla on toisinaan tapa luikkia sieltä missä aita on matalin.

Oletko kettutyttöjä vastaan vai puolesta ? ( huom. nyt ei puhuta turkistarhauksesta jos et tajunnu :--( )

Jos meinaat kettutytöillä anarkistinvikaa omaavia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita luonnonoloista ynnämuista päälle puskevista ongelmista, joille valitettavan moni viittaa kinttaalla, ehdottomasti puolesta. Väittäisin mieluusti kuuluvani niihin, mutta en viitsisi leikkiä tekopyhää maailmanparantajaa, kun kyllä loppuunsa minunkin elämäntyylissä melko monta vikaa on siltä kantilta katsottuna.

Jos saisit olla päivän julkkis, kuka olisit, mitä tekisit ja miksi ?

Olisin varmaan Johanna Tukiainen ja raahaisin lihavan ahterini pysyvästi vaikka Madagaskarille, ja kidnappaisin Vesa Keskisen mukaani, unohtamatta ihastuttavaa Artoa. Seuraavana päivänä olo olisi vallan autuas, kun ei törmäisi yhteenkään ko. naista koskevaan uutiseen.

Miks päätit perustaa tän blogin?

Olin lueskellut muita blogeja jo kauan, ja mulla oli itselläkin jotain kerrottavaa, näytettävää ja lisäksi halu kirjoittaa. Bloggaaminen tarjosi mahdollisuudet toteuttaa kaikkia edellämainittuja.

Mikä susta tulee isona, tai siis mikä haluaisit olla? (Tarkotan nyt ammattia :-D)

Voi kun tietäisinkin! Helpompaa olisi kertoa, mitä musta EI tule isona. Ja se lista on turhan pitkä luettavaksi. Näin yleisesti; journalismi, grafiinen ala ja hortonomin työtehtävät kiinnostavat.

Missä kaupungissa asut? :-D

Koska haluan säilyttää edes jonkinasteisen anonyymiyden, sivuutan tän kysymyksen loistavalla tekosyyllä; en asu kaupungissa. (Säälinosoituksia otetaan vastaan.)

Ootko hyvä koulussa, tai siis millasia numeroita saat? Mikä on sun lemppariaine?

Sanoisin että keskiverto. Kyllä sieltä todistuksesta muutama kymppi löytyy, mutta sitten on niitä seiskojakin. Viime vuoden kurssinumeroiden keskiarvo oli vähän päälle kahdeksan. Lemppariaineita mainittakoon historia ja kuvis, sekä tänä vuonna alkaneet ranska ja filosofia vaikuttavat ehkä tulevilta lemppareilta.

( from weheartit.com)

inspiration

2010-08-10T12:05:00.000+03:00

(Pics from we♥it)

Sainpas kerrankin jonkun konkreettisen inspiraatiopurkauksen kyseiseltä valitettavan usein tukkeentuneelta sivustolta, ja aiheuttajat havaittavissa yläpuolella. Odotellessa sitä päivää, kun minulla on tilaa, toteuttamiskelpoinen idea, hyvät materiaalit ja ankea betoniboxi näiden yltiöhempeiden tapettien sijaan, jotka tosin ovat naulanreikiä täynnä jo ennestään.

Himpun verran vain ärsyttää, kun en keksinyt tätä itse.

P.S. SERIOUSLY DARLINGS!

almost anything please

2010-08-08T13:27:00.001+03:00

Tilanne on se, että mulla ei erityisemmin oo mitään aiheentynkää mistä postata, ja ne harvat aiheentyngätkin ilmestyy ihan liian harvoin, eli nyt otetaan vastaan kysymyksiä ja kuvaustoiveita. Tai jompiakumpia, miten vain. Ja ihan oikeasti, nyt kyllä nakkelettekin jotain, joohan? Edelliset yritykset ovat liian surullisia koettavaksi uudestaan.

some random pics

2010-08-05T17:35:00.000+03:00

Huoneestani ja vähän sen ulkopuoleltakin.

Tänään ja eilenillalla sitten tuli sisäistettyä, miten karua olisi elää ilman sähköjä, ilman yhteyksiä ulkomaailmaan ja ilman ruokaa, koska jääkaappia ei viitsinyt aukoa. Natustin hapankorppuja ja luin trendinivaskan kertaalleen. Sitten kuului hurahdus, ja kaikki oli jälleen hyvin. Vietin earth hourin noin kahdeksikymmeneksi vuodeksi etukäteen.

Olen ostanut kaksi vihkoa muumisarjiksilla varustettuna. Ei puhuta enempää siitä alle viikon kuluttua koittavasta. Kuuntelen käenpesää ja tapoin juuri julmetun ison hämähäkin. Vi ses.

Uleåborg

2010-07-31T18:40:00.000+03:00

Rakastan tuon roadtrip-paidan selkämystä. Etupuolella on mustavalkoinen valokuva, mutta tykkään selkämyksestä enemmän. Miksi printit ovat niin harvoin takapuolella - the biggest questions of life. Vihdoin löysin päänsisäisellä piilolistalla vuosikaudet kummitelleen minnipaidan, sellaisen josta oikeasti olin valmis maksamaan hurjat 15 euroa. Ja ei puhuta höyrähdyksestä rahojen syytämiseen tuottareihin. Mulla alkaa kohta olla ihan mainitsemisenarvoinen kokoelma, mutta siitä puuttuu vaikka mitä. Pienoinen pettymys oli aluksi kirjoittamiskelvoton liitutaulu, mutta petsauksen (?) ja uuden pinnan jälkeen siitä tuli jopa käyttökelpoinen. Secondhandia ja viisikymmentä senttiä, kuten punainen huivikin joka lähti mukaan 80 sentillä. Toimii hyvin niin turbaanina kuin pantanakin. Ohitin sulavasti kaikki kouluroinaa myyvät hyllyt, mutta laukku oli pikkupakko ostaa. Suren kovasti, että en ostanut sitä alennettua Friis & Company:a, vaan tyytyin henkkamaukkaan ja lahoaviin hammasratasvetskareihin. Onneksi minulle tulikin vielä yksi numero Trendiä, enkä jäänyt paitsi ihanasta tilaajakannesta.

Oulu, haisevuuttaan lukuunottamatta, äärimmäisen eksoottinen metropoli samoilla leveyksillä tämän peräkylän kanssa. Huomasittehan hienoisen sarkasmin? Ei vaan kivaa siellä oli, tajunnanräjäyttävät aamuherätykset ja räätälinhommat mukaanlukien. Kulutin liikaa aikaa GG:n yliannostusta saaden, ja pahimpien helleaaltojen sijaan kosketukseni ulkoilmaan oli naapuriparvekkeelta sisään leijuva tupakinlöyhkä, but as they say - rakasta vikojen takia, älä niistä huolimatta..? Subjektiiveina tiivistettynä; viimeiset viisi päivää olivat mannapuuroa, osittain huonoa musiikkia, neulaa ja lankaa, operapizzan korvikkeita, kaloja ja gekko, kamerankulutusta, shoppailua ja assarina toimimista, puheripuleita, jäätelöannoksia, pelottavia naurukohtauksia, maitotölkkejä ja korvapuusteja, suunnitelmia vailla minuuttiaikatauluja, liikaa barbecuekastiketta, halpiskarkkeja, vähäistä dataamista, elokuvia vähemmän laillisesti, yleistä marinaa, kyllästymistä bussiin ja kanssamatkustajiin, kauppareissuja ja - tietysti - hyvää seuraa. Tungen sinne kyllä ensi kesänäkin.

thing da bing

2010-07-24T15:44:00.000+03:00

1. Olin töissä. Samoissa töissä kuin viime kesänäkin, sweet toothin synnyinsijoilla. Sain jälleen kimpun kiitokseksi, jälleen kerran omatekemän. Nyt valkkasin keltaisen ruusukimpun poimulehtilisukkeilla. Blogi tosin tällä kertaa eli hiukan hiljaisesti, ja minulla oli hiukan erilaisia työtehtäviä. Huomasin kehitystäkin tapahtuneen, kimput asettuivat nätimmin ja osasin jopa teititellä ja yltiöhymyillä asiakkaille.

2. Viimeisenä työpäivänä sain myös kummallisen pienen pahvilaatikon. Nyt iski viimeistään ne paineet kakkosvuoden suhteen, ja yritän muka epätoivoisesti ääntää ranskaa, kuulostaen ruotsalaiselta. Awesome. Ihan hullua, että vuoden kuluttua tähän aikaan luen jo kirjoituksiin. Suorastaan absurdia.
Olin tilannut väärät kirjat, mutta ne soitti ja varmisti että oonko nyt ihan varma. En ollut, ja tilanne korjattiin. Lähettivät vielä ylimääräisiä koulutarvikkeitakin, kiitosta.

3. Ostin sieltä töistä vielä itselle ei-pakollista-tarvetta-mutten-silti-selviä-ilman -objektin. Se on lintuhäkki. Se ei ole kanarianlintua varten, ei minun säilytystä varten, vaan ylläolevan kuvan kaltaisia juttuja varten. Se maksoi ehkä liikaa, mutta siihen nähden, miten olen alitajuisesti sitä kaivannut, se oli sen arvoinen. Kukat ja korennot ovat kyllä hiukan mauttomia, mutta en ole vielä jaksanut nakutella niitä veks.
Korukin on uusi, se on Seppälästä. Käsittääkseni samankaltaisia on löytynyt niin iberolta, H&M:ltä ja kirppikseltä. Tätäkö se sitten on?

4. Uusia juttuja. Paita, joka on hylkäämättömän värinen kokonaisuus hihantampeilla ja polkaraidoilla, ja joka näyttää söpöltä hameiden ja sortsien kanssa, ja jolle olen keksinyt useita tapoja käyttää. Maksoi kahdeksan euroa, spontaanilla alerekinselaus reissulla. Toukokuussa (ihan äsken, siltä tuntuu) ostettu topinriekale, jossa oli taas hylkäämättömän suloinen hajuvesipulloprintti. Vaaleanpunainen ei kyllä erityisemmin imartele, mutta sekin maksoi vähän. Tosin kolmoskohta on hyvä esimerkki siitä, että ei kannata aina langeta siihen vähäisyyteen.
Olen oppinut tekemään ostoksia hyvän maun rajoissa, harkitsevasti ja surullisenkuuluisan tyylini tuntien. Nykyään kulutusrajakin jopa tulee vastaan. Viime aikoina ylläolevien lisäksi kaappini vaatepinoja ovat kasvattaneet yhdet tennarit, boyfriendfarkut ja jännä toppi. Olen ihan yllättynyt itsestäni.

5.

Sia. Miksi oi miksi löysin hänet vasta nyt? Oi.

fish wish fish

2010-07-15T22:42:00.000+03:00

Lukiolaisten (kiskuri-)kirjakauppa ahdistelee minua mainosvihkosilla, koitan pakertaa huonolla tuntipalkalla kerätäkseni liian vähän rahaa ensi lukuvuoden pakollisia hankintoja varten, joka hiivatin paikassa hypetetään koulun alkamista ja saan pakokauhun pelkästään ajattelemalla tulevaa lukujärjestystä, ja kurssimäärää. Ylläolevan kuvan punainen pikkukala kuvaa olotilaani aika loistavasti. Paineet tulevaisuuden ja melkein mahdottomalta tuntuvan ylioppilastutkinnon suhteen ovat sitten symbolisesti tuo astetta kookkaampi hainpaha.

upside down

2010-07-07T16:06:00.000+03:00

Vielä muutama hassu päivä lomaa, ja jos mua kuunneltaisiin, niin ne helteet voisi sitten hiukan laantua - suurimmaksi osaksi epäsiistiä sisätyötä luvassa. Rusketusraitoja havaittavissa, myös hiuksissa jei!

blommer kommer

2010-07-03T19:00:00.000+03:00

ja mulla on uusi mekko. Oon täydellisen poikki ja väsynyt, viimepäivinä ei oo kovinkaan nukuttanut ja lisäksi päivät on ollut täynnä tekemistä; ylimalkaisesti ihkutetun kirjasaagan kolmannen osan tsekkaaminen, pirtelöä, shoppailua, leikkipuistoilua ja kamerakulutusta. Kivaa.

nighty night

2010-06-26T02:11:00.000+03:00

Se aika yöstä,
kun kavereiden ihastuttavan jussin (ja jonkun muunkin) toivotus -tilapäivitykset rupeavat käymään hermon päälle.
Kun brutaalisti tusina itikoita (ainoa vihankohteeni), yksi etäisesti paarmaa muistuttava ja ehkä pari ihastuttavaa lentomurkkua on tapettuna, mutta koiperhosta etäisesti muistuttava on liian suloinen tapettavaksi.
Kun kukaan teistä ei varmaan arvaa, missä nukun. (En ainakaan leikkimökissä, jonka kattopellin ja sisäkaton välissä on ilmeisesti ampparipesä, yummyy.)
Kun ne kolme (vain kolme, kitsas meininki) muurinpohjalettua eivät enää käy iltapalasta.
Kun en voi käsittää, miten jotkut (tai sitten se on absurdi vale) ovat aamulla niin raikkaita ja putipuhtaita ja muuta ihanaa. En voi olla ainoa (muutaman muun lisäksi, puspus) joka aamulla ei ole niin hehkeä.
Kun ilmeisesti aamulla murtunut varpaani alkaa mustua.
Kun olen illan aikana harjaantunut listimään hyttysiä taputtamalla.
Kun computer says no. (Erittäin pitkäkestoinen akkuni siis.)
Kun erehdyn tulla ruikuttamaan olotilaani blogiin kello 2:00
Kun haluaisin katsoa kaksi viimeistä kiekkoa Bettyä, mutten voi.
Kun manaan sitä, että unohdin ottaa Pienen Suklaapuodin mukaan tänne.
Kun jaksan yhä brassailla mielessäni sillä, että osaan ajaa autoa ylipäätään jotenkuten. (Vaikka rattiin siirtyessäni musta kissa juoksi tien yli, ja äitini on ilmeisen taikauskoinen.)
Kun liikakäytän sulkuja.
Kun muistan, että sain tänään arviolta viisi kalaa kämäisellä ongella, mutta päästin ne kaikki menemään.
Kun ikävöin sitä käsittämättömän hyvää salaattia, jossa oli mm. paprikafetaa ja krutonkia. Kuulostaapa hienolta, sitä se ehkä olikin minun tekemäkseni.
Kun mietin, miksi söin kaikki minttukrokanttisuklaat eilen ehkä vartissa.
Kun muistelen lämmöllä sitä kettua, joka oli ilmeisen kiintynyt autoomme palatakseen metsään.
Kun ihmettelen, kuka lahokki ikinä osasi keksiäkään jotain niin idioottimaista kuin kalvovärit.
Kun muistelen edelleen tyytyväisenä kaapinoveani, jossa on kerrankin jotain säntillisempää kuin typerät mukahauskat kollaasini tai taideteokseni, hrr...
Kun vedän hattaranväriset verhot ikkunoiden eteen ja menen tuutimaan.

suddenly I see

2010-06-23T17:11:00.000+03:00

Tapahtumarikas juhannus luvassa, huraa! No eipäs, itse asiassa minä nautin just tälläisesta ajanvietosta. Hyvää luettavaa (tosin siitä voi olla montaa mieltä), hyvää syötävää (siitäkin voi olla montaa mieltä, kaikki eivät tykkää homejuustopitsasta tai ananaksista, hrrr), ja hyvää katsottavaa (ostin kolme frendien tuotantokautta sekä ugly betty:n ykköskauden tässä taannoin). Lisäksi voin tietysti aina hipeltää ja ihastella uusia bf-farkkujani (en suostu käyttämään sanaa poikaystäväfarkut - joskus on vain parempi pitää englanninkieliset sanat englanninkielisinä), tai vaikka liikakäyttää sulkumerkkejä. Tai pukeutua uuteen hipahtavaan mekkooni, jonka päälle saamiseksi tarvitaan neljä kättä.

Anteeksi, että olin laiska ja otin huonoja kuvia, saatikka että olisin jaksanut muokata niitä. Mieluummin menen lukemaan uusinta Meyer-höttöä, ja näin sivuhuomautuksena - viimeisetkin sympatiat Rileytä kohtaan ovat jo sivuun 158 mennessä haihtuneet kuin tuhka tuuleen. Ai niin, mansikkarasioissa oli muuten sinne luultavasti kuulumattomia öttiäisiä. Ja en syönyt hollantilaisia mansikoitani jäätelön kanssa, vaikka myyjälle vastasin tylsän pitää katsoa:n. Palaillaan taas joskus, kun aikaa, halua, inspistä ja materiaalia löytyy.

perjantai

2010-06-16T15:41:00.000+03:00

Vinkiksi kaikille, jotka aikovat muuttaa bloginsa ulkoasua - ei kannata! Rupesin jotain säheltämään, ja ylläripylläri; niitä vanhoja hyväksihavaittuja blogimalleja ei ole enää saatavissa. Lopputulos havaittavissa, parempaan en pystynyt.

et cetera

2010-06-08T21:03:00.000+03:00

Olen kuvaillut paljon. En ole kuvannut itseäni paljon. Eikä minulla ole lupaa julkaista niitä kuvatuksia täällä. Siispä tylsää hiljaiseloa. Loma alkoi, ihan siedettävin arvosanoin; yksi erittäin ylläri, pari melkein odotettavissa olevaa pientä pettymystä. Huomenna katsastamaan murska-arvosteltu uusin sinkkuelämääkiekko - kuitenkin tykkään siitä kera hyvän päälle ymmärtämättömän mieleni. Siihen asti pakastinkorvapuusteja ja kirjastosta hamstrattua kesähömppälukemista. Himputti sentään miten hömppä mustakin on tullut! Missä se kaikki tekotaiteellisuus, jota minusta huokui taannoin riesaksi asti?

Koukeroisinta tekstiä aikapäiviin. Hyvä päivä kokonaisuudessaan.

PRESS LIKE-BUTTON TO SEE THE PICTURE

2010-06-01T18:29:00.000+03:00

Ei toki yhtään ketuttanut, kun olin raahannut pyörällä hyvän matkan jalustaa ja kameraani, ja sitten perillä huomasin että se mitätön osa, jolla kaksi edellä mainittua liitetään kiinni, oli kotona. Niin että tässäpä sitten kolme vinoa, tärähtänyttä ja muutenkin epätarkennettua kuvaa. Mulla oli hiukan monimutkaisemmat visiot, mutta aina ei mene jutut niin kuin tykkää.

harakanpesä

2010-05-29T21:49:00.000+03:00

Kokeilin jotain raakaversiota kampauksestani lakkiaisiin - ei siis omiini, vaan serkkutytön - mutta jos nyt tätä luet, älä pelkää! En ilmesty paikalle ylläolevassa tuulenpesässä.

Ei tässä oikein muuta, kuin että tykkään kesästä. Inhoan biologiaa, ja säälin albiinokaneja. Kaipaan kesälomaa, kaipaan takaisin kukkakaupan ilmastointilaitteiden viileyteen, repimään farkunpolveni auki ja raapimaan sormiani. Kaipaan kovasti kesää, kaikkine varjopuolineenkin. Tämä lukio nyt tekee kenet tahansa hermoraunioksi ennen pitkää. Kaatosade ja Enon kameran kiva zoomi piristävät ehkä.

siesta rakkaus hosuli

2010-05-28T11:58:00.001+03:00

Yksi kolmasosa viimeisen koeviikon kokeista suoritettu, ja viikonlopun ohjelmaan kuuluu rakastettavaa biologian, psykologian ja yhteiskuntaopin pänttäämistä, nam. Hoksasin muutes, että en oo täällä blogissa huonettani erityisemmin esitellyt. Ihan niin kuin siinä jotain esittelemistä oli. Mutta jotain yksityiskohtia olkaat hyvät:

Yksi, ennestään sisustamaton ja rojuvapaa kämppä tänne kiitos.

dislike

2010-05-21T11:18:00.000+03:00

Toissapäivänä oli vielä ihan mukava olo, nyt ei niinkään. Täällä huoneessa pörrää tuuletin ja läpiveto on, mutta silti olo kuin saunassa. Enkä uskalla mennä pihalle riippumattoon, mulla on epäilyksiä että tämä nuha saattaa johtua siitä pajusta. Kaipaisin vadelmafrissiä.

Loppupäivä meneekin varmaan rattoisasti neljän seinän sisällä, koulutehtäviä ja leffoja. Tämä jokavuotinen kevätflunssa alkaa jo hiukan kyllästyttää.

+35 alla auringon

2010-05-19T17:27:00.000+03:00

Kliseisesti näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Kirjoittelen tätä jo valmiiksi pihalla, mutta taidan siirtyä varjoisalta kuistilta auringon alle. Tai nokosille riippumattoon. Loppuunsa ihan hyvä päivä, mitä nyt jäkistulokset vielä hitusen kaivelee ja unohdin aamulla mennä äikäntunnille. Pullo vadelmavettä, aurinkoa, ja aurinkoa sekä kivaa seuraa ovat ihan hyvä piristys. Taidan unohtaa ne seurantatyöt ja esitelmät tälle illalle. Ensiviikolla pamahtaa käyntiin viimeinen koeviikko, joten näkemiin hetkeksi!

otsikot ovat yliarvostettuja

2010-05-15T20:30:00.000+03:00

Päätin hommata vanhaan filmikameraan filmit sun muut, ja räpsiä filmin täyteen kesän aikana. En saa koskaan aikaiseksi teetättää netin välityksellä digikuvia. Ja haluan edelleen sen digipokkarin, jolla voi kuvata veden alla. Miettikää nyt, veden alla! Mun lapsellinen puoli ainakin olisi ihan fiiliksissä.

Täällä on koko viiden päivän miniloman ajan ollu semmoset +25, mitä nyt tänä iltana ukkosti ja satoi kuin saavista kaataen. Mutta mä ainakin rakastan kaatosateita, sitä märkää nurmea ja tuoksua sen jälkeen. Niin ja haluun pellavaisen yömekon kesäksi, se nyt vaan on sellanen pakko saada-pinttymä. Eikä suinkaan ainoa niistä.

Oon kartuttanut kesävaatevarastoa viime aikoina lähinnä sellasilla "Tämä nyt on ihana vetästä bikinien päälle"-rievuilla, mutta mitäs sitten kun mun kesän huimiin suunnitelmiin kuuluu auringossa grillautuminen, auringossa grillautuminen ja auringossa grillautuminen.

Minnuo ei muutes oikeen kiinnosta nykyään minkään ostosten tai päivän asujen filmaaminen, eikä tämä bloggaaminen totta puhuen oikeen muutenkaan. Verbaalisesti kerrottakoon, että tänään päällä oli resuiset farkkusortsit, hennon vaaleanpunainen repaletoppi hajuvesipulloprintillä ja se esikouluikäisen pojan farkkutakki, joka menee mulla lyhythihaisena bikertakkina. Niin ja "sheikki ali hassanin kengät", jotka tunnette varmaan paremmin käsitteellä mustat tekonahkaiset gladiaattorisandaalit. Näin mä kehitän teidän mielikuvitusta!

Niin ja tutuille tiedoksi, kesällä voi mun postauksia lukea myös mummilan huussin vieraskirjasta. Niin ja mun uusi kehittelemäni urheilumuoto, aerobiclenkki voittanee suosiollaan zumbankin. Seuraavaksi voisi vaikka tehdä muffinseja, mutta koska me ei tehdä niitä kuitenkaan niin taidan suunnata pihalle kuvaamaan. Suosittelen Pikku Prinssin lukemista, herätti mussa ehkä enemmän ajatuksia kuin mikään opus. Ja siinä oli kivat kuvatkin!

Nothing else matters

2010-05-06T19:19:00.001+03:00

Zazzalla on uudet housuviritykset! Niitä on kutsuttu viimepäivinä mm. "pappapöksyiksi" ja "golfhousuiksi", mutta siinäpähän irvailevat, minä tykkään! Pitää vaan varoa ettei kokonaisuus mee liian löysäksi. Purkkaritkin ovat tehokäytössä ja irvistävät kärjistä, höh.

Kuten huomata saattaa, tää meno täällä blogin puolella on aika vaisua, ja silloin kun satun älähtämään, niin se älähdys on ihan omaa luokkaansa... Lisäksi ulkoasu pännii, toi Za-nimikekin pännii, vaikka sen kyllä voisi vaihtaa. Muutes, kaikille sitä kummasteleville tiedoksi; niinkin monimutkaisesti väsätty, että vanhasta lempinimestäni Zadu (lol, lausutaan 'tsadu') nappastu se eka tavu.

Ja niinpä kaiken pännimisen perusteella olen miettinyt, pitäisikö vähän uudistaa tätä meinikiä - blogini kun on aika kaukana lifestyle- tai muotiblogista. Lähinnä julkaisemisen arvoiset postaukset koostuvat amatöörimäisistä kuvaussessioitteni tuotoksista.

Että älkäät säikähtäkö, jos joku päivä taas lävähtää nassun eteen, että blogi on vain kutsuttujen lukijoiden käytettävissä. Käyttäjäprofiilistani löytyy sitten se uusin bloggailuosoite. Ihan virallisen valokuvausblogin aloittaminen houkuttaisi. Tosin ei ajatus lapusta luukullakaan mahdoton olisi, tai ainakin jonkinsortin tauko voisi tehdä terää. En kuitenkaan osaisi pysyä kauaa erossa, ja aina olisi jotain kerrottavaa. Nykyään on vain liian vähän vapaa-aikaa, ja sen vähäisen ajan käyttökohteita olisi vaikka muille jakaa.

HAPPY VAPPU

2010-05-01T12:11:00.001+03:00

Day 02 - A song that makes you happy

k-kinda busy take 2

2010-04-29T18:46:00.002+03:00

Day 01 - Your favorite song

Yksi harvoista kestosuosikeista. Kulutan kaiken puhki niin nopeasti

k-kinda busy

2010-04-25T10:33:00.000+03:00

Sitten kun oon kunnialla selvinny tämän jakson loppuun, lupaan kyllä postaillakin ahkerammin. Tässä pitäisi päntätä maantietoa, tehdä yhteiskuntaopin seurantatyötä, lähettää postia kansanedustajille, koittaa pysyä kyydissä matikan kurssilla, jonka keskeisimmät tehtävät ovat tyyliin "A: Elvis elää. B: Ulkona tuulee. Suomenna lause negaatio A konjuktio B." Lisäksi pitäis jaksaa ylläpitää niin jo valmiiksi surkeaa kuntoani, ihmissuhteita ja rahatilannetta. Viimeisimmän hoitaminen on kyllä harvinaisen vaikeaa, terveisin ostin tarjoustalosta kahdenkympin gladiaattorisandaalit. Kyllä tästä ehkä vielä lomalle selvitään, mutta sillä välin bloggaustahti saa kärsiä.

niin typerä Catnip

2010-04-23T12:33:00.001+03:00

ONLY tasarahalla 20 e

ONLY tasarahalla 10 e

Ajattelin eka, että nämä eivät passaa kenellekään, eivät edes Robert Pattinsonille. Vähiten minulle. Sitten sovitin ja ne eivät näyttäneetkään niin typeriltä - päinvastoin. Ray-Banin Clubmastereita matkivat aurinkolasit kustansivat 9,90.

Mitä tein toissayön, havaittavissa oikealla. Mielipiteeni voit tarkistaa otsikosta. Täytyy myöntää että odotukset sen kaiken hehkutuksen perusteella olivat korkeammalla.
Mitä teen tänä iltana, havaittavissa vasemmalla. Way to go, kirjastomme!

Jos joka sanasi ois kukkapuska

2010-04-20T19:18:00.000+03:00

Raivauduin sinapinkeltaiset balleriinatossut jalassani muutaman kuralätäkön halki isin lapsuudenkotiin, tuttavallisemmin vanhalle puolelle, olallani kasa alumiinintapaista ja kaulassani rakas välttämättömyys.

Siellä on ihanat tapetit ja ihanat verhot ja kaikki siellä on niin ihanaa. Yläpuolella rippimekkoni - joka ihme kyllä mahtui vielä päälle - ja se fakkutakki, jossa lukee JONI tai jotain sentapaista.

it could be wrong could be wrong are we digging a hole

2010-04-17T14:56:00.001+03:00

Huppari isin, maitokaakaonvärinen toppi piecesiä, tuliainen lapista, leggarit ja kengät seppälä. (Älkäät peljätkö, olin näissä vaatteissa vaan ihan kotosalla.)

Ihan muuten vaan tähän loppuun, että en ehkä selviäisi jos en saa itselle vedenkestävää kameraa. Tai niitä converseja. Tai edes suklaata! Ja mulla pitäisi mennä tänään kotipizzaan, mutta sinne ei niin vaan täältä mennäkkään. Ja pyöränkin voisi joku mulle hakea säilöstä. Ja se kesäkin voisi tulla ihan kunnolla. Konditionaalikin olisi ihan kiva juttu, jos sitä ei tarvitsisi käyttää näin paljon.

hey soul sister

2010-04-13T10:00:00.000+03:00

1. Mulla on huomenna hammaslääkäri
2. Eikä mua pelota, mikä on aika epänormaalia
3. Vain siksi että mä tiedän että mulle ei tehdä mitään ikäviä toimenpiteitä.
4. Katon nyt täykkäreitä.
5. Eka mua ärsytti koska tämä on uusinta.
6. Mutta ei enää koska tässäkin näytettiin Dannya.
7. Ulkona on jo kevät.
8. Sitten kohta on kesä.
9. Mulla haluttais osata soittaa jotain soitinta.
10. Mieluiten pianoa.
11. Mutta en oppisi kuitenkaan.
12. Täykkäreitten Ana on muutes e-rit-täin rasittava.
13. Mulla on kesälle jo suunniteltu tusina asukokonaisuuksia.
14. Vaikka mun kesän ohjelma on itseni grillausta, grillitassujen grillausta ja kotona tai sadan kilsan säteellä hengaamista.
15. Mutta semmonen onkin parasta.
16. Koska tarviin voimia kakkosvuodelle lukioon.
17. Sillä mun pitää ottaa enemmän kursseja kuin tänä vuonna.
18. Mennään kattomaan koulun kanssa toukokuussa Ouluun teatteria.
19. Ei kauheasti kiinnosta.
20. Vaikka teatteri on ihan kiva ja saadaan shoppaillakki, voi jee.
21. Koulun matkat on useimmiten vaan aika surkeita.
22. Näitten listojen kirjoittaminen on aika vaivalloista, ei varmaan paista läpi?
23. Mulla tekee mieli lakristieläimiä.
24. Nuuhkin sitten nuita tyhjiä purkkeja pahimpaan makeanhimoon.
25. Tiesitkö muutes, että sweet tooth tarkoittaa makeannälkää?

26. Rakastan mun anorakkia.
27. Vaikka ruosteenoranssi ei oo mielestäni ennen sopinu mulle.
28. Itse asiassa mun mielestä mulle EI sovi pinkki, vihreä, sininen, punanen, violetti, eikä ööö varmaan mikään väri.
29. Vihaan mainoksia.
30. Koska rupee nälättämään.
31. Vihaan sanontaa "pojat on poikia"
32. Oon varmaan kauhee piilofeministi.
33. Muutenki oon joku hippihihhuli, kuulemma.
34. En osaa suuttua koskaan.
35. Jaksan mököttää ehkä max puol tuntia.
36. En oo koskaan itkeny leffalle.
37. Mutta itken senkin eestä ihan turhille jutuille.
38. Pienenä itkin mm. barbileikissä kun tapahtu dramaattisia.
39. Mulla pitäis kirjottaa yhtä tekstiä.
40. Ideakin ois valmis, mutta en kopeudu.
41. Tiedättekö muutes mitä 'pahki' tarkottaa?
42. En oo vielä ehtinyt liittyä kyseiseen fb-ryhmään.
43. En kyllä oo yhdessäkään facebookryhmässä.
44. Eiku oonpas, meidän lukion. Pahus.
45. Mutta koko facebook on yksi turha roska.
46. Inhoan loskaa.
47. En jaksa koskaan viitata tunnilla, vaikka tietäisin vastauksen.
48. Varmaan kannattaisi.
49. Ärsyttää kun kynsinauhat nousee.
50. Haluan aina nähdä muiden kasvot kun puhun niille.

51. Pelkään sirkuspellejä.
52. Koska niillä on pelottavat meikit.
53. Ja ne tekee pelottavia juttuja.
54. En tykkää myöskään naamiaispuvuista, joista ei nää ihmisen kasvoja.
55. Kammoan supermarkettejen lastenpäiviä.
56. Ei haittaa vaikka nauratte mulle.
57. En ois muuten uskonu että teen tän jutun.
58. Koska näitä oli aika tylsä lukea mun mielestä.
59. Tää on varmaan tylsyyden multihuipentuma.
60. Mutta sirkuksissa on jotain kiehtovaa.
61. Siis se tunnelma.
62. Kävin viimekesänä sirkuksessa.
63. Se oli ehkä viides kerta mun elämässä.
64. Tykkään graffiteista. Taidokkaista sellaisista.
65. En oikeen ymmärrä miksi niistä keuhkotaan.
66. Tai miten jotkut kehtaa maalata ne pois.
67. Roikun välillä weheartit.com:issa kattelemassa ihania kuvia inspiksen saadakseni.
68. En haluis asua tuollaisessa Wisteria Lane-tyylisessä miljöössä.
69. Voisin ihan hyvin elää onnellisen elämän asuen kerrostaloyksiössä koko ikäni.
70. Mulle ympäristöllä ei oo niin väliä, koska viihdyn sisätiloissa.
71. Sisko on sanonu mua erakoksi.
72. Mutta sisustuksella on merkityksestä senkin edestä.
73. Yritän aina ruveta kalenteri-ihmiseksi.
74. Jaksan kirjotella kalenteriin ehkä kolme kuukautta.
75. Tyhjäsivuinen muistikirja on parempi mulle.

76. Haluaisin lähteä reissuun.
77. Jotta voisin käyttää mun ruudullista matkalaukkua.
78. Rakastan dallaspullia.
79. Rakastan aika montaa muutakin ruokaa.
80. Tykkään maalata.
81. Se on jotenki kumman rentouttavaa puuhaa.
82. Tein pienenä aika paljon puutöitä isin autotallissa.
83. Ja piirsinki.
84. Nykyään vain kirjotan.
85. Ja valokuvaan.
86. Haluaisin joitakin kivoja retrokattiloita tai -patoja.
87. Oon viimeaikoina pelannu Crash of the titans-pleikkapeliä.
88. Oon vaan surkea kaikissa tollaisissa.
89. Sillä rupean sähläämään jos pitää osata monta juttua yhtäaikaa.
90. Oon liikajuonut kaakaota viimepäivinä.
91. Inhoan nykyään paljetteja. Ne tarttuu kiinni jokapaikkaan.
92. Teenkin yllärin...
93. Ja lopetan tän postauksen tyylikkäästi kesken.

something new, something old and blue, buttons

2010-04-11T16:28:00.000+03:00

Laukku Turkista, tuliainen siskolta.
Sininen neule äidin jätesäkistä. Oli menossa kaatopaikalle.
Kasa nappeja koruvirityksiini niistä vaatteista, jotka sitten päätyivät kaatopaikalle.

kesäksi

2010-04-10T12:33:00.001+03:00

Eksyin tänään looklet:iin ja innostuin väsäämään pari asukokonaisuutta, joissa on tiettyjä juttuja - vaatteita tai yhdistelmiä - jotka on ens kesänä saatava.

Tässä ei oikeastaan oo mitään asustetta, joka pitäis saada; satun vaan omistamaan röyhelöisen hameen, ja suunnitelmissa yhdistää se jotenkin tällä tavalla. Nuo henkkamaukan kengät näyttää ihanilta samanväristen sukkahousujen kanssa, tuotakin yhdistelmää voisi soveltaa omilla vaatteilla. Paitsi ettei mulla ole millä soveltaa, höh.

Mulla on ruutupaitaa ja yksi mekkokin, mutta jotain ylläolevan kuvan kaltaista on saatava! Lisäksi mymmelikorot kelpaisivat tänne suuntaan. Ruskea (teko)nahka on tällähetkellä lemppari.

Farkkushortsit on listan kärkipäässä kera kymmenen huutomerkin ja korostustussin. Revitty ulkomuotokin ei olisi pahitteeksi. Shortsien kanssa jotain printtipaitaa. Converset olisi muutes kivat. Miksi ne näyttää kivalta melkein kaiken kanssa?

Tämän asukokonaisuuden väkersin ensimmäiseksi, ja sen huomaa. Kaikki hienot jutut piti sitten ympätä samaan asuun, hienoa. Oikeasti asun pääpointti on boyfriendfarkut kera valkean tankkitopin. Ne on siellä ostoslistalla toisena.

En edes tajunnut tarvitsevani henkselishortseja, mutta kattokaa ny kuinka söpöiltä ne näyttää! Mun mielestä niille kuuluu kaikki huomio, siispä muut vaatteet ja asusteet saa olla mahdollisimman pliisuja.

Kukkamekko ja tennarit ois aika nähty ja kulunut yhdistelmä, samankaltaista havaittu myös Swanin tylleröllä, mutta siitä huolimatta näyttää kivalta. Kukkamekkoja löytyy kolmisen kappaletta, tarviin vaan ne hienot tennarit.

Muutes onko pelottavaa, että mua on alkanut haluttaa lätkäistä punaista päähän? Tajusin tässä muutama viikko sitten, että mun silmät on paremminki vihreät kuin siniset, ja punainenhan korostaa vihreää?

brownies

2010-04-06T18:56:00.001+03:00

Luvassa jotain, jota minut paremmin tuntevat ihmiset eivät olisi osanneet odottaa.
Luvassa jotain, joka rohkistaa kaikkia sillä alalla tavallisesti kämmiviä. (Minä mukaanlukien.)
Luvassa mikrobrownieita! Jotka minä tein itse.

4 rkl vehnäjauhoja
4 rkl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 rkl kaakaojauhetta
1 kananmuna
3 rkl öljyä (vaihtoehtoisesti sulatettua voita)
3 rkl maitoa

n. 2 minuuttia mikrossa täydellä teholla

Tältä se näytti mikroon mennessä:

Ja tältä sieltä tullessa:

Leivinjauhetta on syytä pelätä. Taikina valloitti myös mukin ulkopuolelta, unohtamatta mikroa.

Vaikka se ei näytä erityisen herkulliselle, se maistui. Ainakin vaniljajäätelön kera. Ja maistui yhtä hyvälle, jos ei paremmalle kuin pirkan suklaamuffinit, tuli -80% halvemmaksi, ja tätä taikinakönttiä ei roudattu ties-mistä-asti.

Osasin leipoa jotain. Tein sen oma-aloitteisesti. Tämä on historiallista.

Jos tuuli tarttuu hiuksiin, voi kauas lennähtää

2010-04-06T16:14:00.002+03:00

Hejsan mina alla närä och kära!
Koeviikkoa pakerretaan yhä, tässä välissä kahden päivän vapaa ja sitten vielä viimeinen rutistus. Tänään päätin vilkaista ulkoelämää, ja sain spraytölkin korkkaamisen jälkeen aikaiseksi jotain mielenkiintoista, ehkä? Koukeroista tekstiä tänään, ja osasyynä eiliset ruotsinkirjan cd:n kuuntelukinkerit, kesto 3h. Tai raapustus konseptipaperille om drömmä hus.

Sisäinen pieni anarkistini pääsi valloilleen, ja tuhrin rauhanmerkkejä puuparkaankin. Viestinä tuleville sukupolville! Kolottamaan metsurin omaatuntoa! Jee!

Sanokaa hei Kiasman uudelle teokselle. Tuplaviiksissä ja purkautuvissa sukkahousuissa on nykytaidetta kerrakseen. Osaan myös kirjoittaa sanan surrealistinen englanniksi.

happy easter!

2010-04-03T10:53:00.001+03:00

Muistakaa syödä suklaata niin paljon että öllöttää!

I've noticed these are mysterious days

2010-04-01T20:05:00.000+03:00

Siellä on kevät! Pessimismi hiiteen, nurmikkoa näkyy jo paaljon, tienpenkat ovat rapaiset ja niin edelleen. Vaikka keväästä en tykkääkään, se on vältttämätön välivaihe - kohta lehdet tulee puihin, ruoho vihertää ja muuta ihastuttavaa liibalaabaa. Tämä lukuvuosi meni ihan himputin nopeasti.

Huomatkaa toki isin lipokkaat, joita käytän pihakenkinäni. Ja hiukset näyttävät ihan erivärisiltä luonnonvalossa, onneksi!

this is thurts dei

2010-04-01T16:37:00.000+03:00

Riemastusta jazz jackrabbitin demoversiosta, salmiakkiaakkosia, aprillauksia, väsymystä ja tylsistymistä, merkityksetöntä hengailua laskettelukeskuksessa, jäisiä sokerikuorrutettuja donitseja, lohkeilevia kynsilakkoja, iloisuutta sulasta tienpenkasta ja vähemmän iloisuutta rapaisista saappaista.

Kokonaisuudessaan ihan kelpo päivä.

pa pa padam

2010-03-31T16:00:00.004+03:00

1. Mikä tuo tukanväri on olevinaan? Harmaa? Tuhkanvaalea? Häh?

2. Kaikki näyttää kivemmalta (vaaleanpunaisemmalta?) näissä kakkuloissa.

3. Mun salainen pahe on lähettää niksejä pirkkaan. (Hei, siitä saa rahaa! Oon köyhä opiskelija etc.) Jotenkin arvelen, etten koskaan paljastaisi teille niitä - jos niksini julkaistaisiin.

4. Niin olen myös jätteglad, sillä minulla alkoi tavallaan pääsiäisloma tänään ja se kestää tavallaan ensi torstaihin asti. No siisen huomenna on liikuntapäivä ja muuten on vapaata paitsi tiistaina pitää piipahtaa kokeessa.

5. Typerä ruotsinkielisten sanojen viljely blogissani on selvästikin tuottanut tulosta.

6. Niin ja se saattaa kuulemma johtua liiallisesta karkinsyönnistä. Niillä on kuulemma jotain suolitoimintaa kiihdyttäviä vaikutuksia, aijaa? Että jospa se ei olisi mitään keliakiaa tai maitoallergiaa.

(7. Kursiivia ei voi koskaan käyttää liikaa.)

this is so lemppari right now

2010-03-28T18:16:00.000+03:00

Varoitan etukäteen, jossain vaiheessa sana lemppari alkaa tunnustaa idioottimaiselta. Todennäköisesti joidenkin mielestä se on idioottimainen jo valmiiksi, nevermind.

Lempparikuva

Viime kesänä linnanmäen ketjukarusellissa, phihi. Vanhat valokuvat on niin ihania, että tekisi mieli joskus tehdä yksi postaus vain niistä.

Lemppariastia

Koitan säästellä tätä, ja myös suojella perheemme kovakouraisilta astiapesukonemetodeilta, siihen asti että muutan omilleni. Naurakaa vain, mutta tykkään hiippailla astiavitriinimme ääreen, ja ihastella astiakokoelmaani. Taustalla näkyvät kipot ja lautasetkin kuuluvat siihen.

Lempparihame

Äääk, tulis hamekelit! Tässä on vielä hintalaputkin paikoillaan kun sää ei toistaiseksi ole ollut suotuisa.

Lempparileffat

Kolme parasta. Suosikkia on mahdoton valita, mutta jos ois pikkupakko, niin Tiffany's. Kaikissa on liikaa hyvää; Antoinetessa puvustus, Suklaapuodissa toinen päänäyttelijöistä, Breakfastissa - no kaikki!

Lempparipaita

No ehkei niin lemppari, mutta ihana ainakin. Tippui postilootaan perjantaina. Mun ei pitäisi koskaan mennä outlet-puolelle tilausta tehdessäni...

Lempparipuoliluppis

Propellikorva Tytti. Hyvä olla lemppari, kun en saman rodun edustajiin ole vielä törmännyt. (Tämä söpö kuva piti nyt salakavalasti saada tungettua tähän postaukseen.)

Lempparikassi

Tätä on muutes käytetty havainnollistavana virheenä monikkopäätteen käytöstä englannin tunnilla...

haaveet saivat purjeet, laivat matkaan käy, kun tuuli yllättää

2010-03-27T21:34:00.000+02:00

Nopea älähdys kaksiviikkoiseen koeviikkoon valmistautuessa, pääsiäislomaa odotellessa. Ylläolevissa kuvissa bongattavissa söpö uusi muffinssipurnukka, suklaapirtelö - helpoin ja makein herkku vähään aikaan, ja kotiasuni. Niin ja viikonlopun luettavat, about 180 sivua historiaa.

Aika liikkis. :---) Arvatkaa mitä oon tehnyt viimeaikoina? Niitä sävellyksiä on lähes puolisataa...

piupau!

2010-03-25T16:34:00.000+02:00

Heipsankeipsan! Mulla ei ole aikaa oikein mihinkään nytten, siitä kärsii ainakin postaustahti. Tehtävälistalta on just ruksattu yli 'lakkaa kynnet', ja nämä mokomat halpiskorallit lohkeilevat jo nytten! Koeviikko puskee päälle, ja sitä odotellessa (Kyllä odotellessa. Parasta lukiossa, ihan oikeasti!) ajattelin katsastaa ylläolevan kuvan kiekon. Ylläolevassa kuvassa myös paras piristys aikoihin. Seitsemän tunnin koulupäivän jälkeen ehkä hymyilyttävintä on ylläri pöydällä. Olen itsekin ihan hosuli. Tässä sepustuksessakaan ei taida olla minkäänlaista johdonmukaisuutta, paitsi että näkyillään taas kun on aikaa näkyillä..?

mitä tein viikonloppuna?

2010-03-21T11:48:00.000+02:00

~~Tee juliste kuvikseen~~
Minusta on löytynyt pieni perfektionisti. Enkä kyllä vieläkään ole täysin tyytyväinen, mutta minkäs teet kun täytyy vielä kirjoittaa ruotsin aine, lukea historiaa ja harjoitella sanakokeeseen.

duo hasselnötskräm

2010-03-17T19:29:00.000+02:00

Kohtasin jälleen sen päivän, kun ruokakaupan säilykeosastolla isken silmäni liian isoon ja liian houkuttelevaan lasipurkkiin - täynnä imelää pähkinämönjää. Edellisestä kerrasta olikin kulunut jo muutama vuosi. Tuon purkin tyhjentymisen jälkeen taitaa kulua vielä useampikin vuosi.

Samana päivänä rumaan auringonhaalistamaan postilaatikkoon oli kolahtanut H&M:n rääpäle. Ylläolevassa kuvassa keksin lisäksi joku pakko saada-objekti. Mitäs pienistä, tai siitä ettei sininen ole minun väri.

Vannoutunut farkkutyttö on kauan haaveillut farkkuisesta paidasta. Hän ei ole ostanut sitä paitaa - tyttö ajatteli ettei tulisi käyttöä. Nyt tyttö huomasi kauniin - puhvihihaisen paidan. Hintakaan ei päätä huimaa. Siispä, tyttö aikoo kotiuttaa ylläolevan paidan, ja käyttää sitä sen mustan röyhelöisen hameen kanssa.

Aika huolestuttavaa muuten, tyttö on miettinyt ainakin kaksi tusinaa erilaista asukokonaisuutta kesälle. Että hopihopi!

se kesä ois nyt kiva

2010-03-15T20:11:00.002+02:00

Kaks ja puol kuukautta kesälomaan... Koitetaan kituuttaa. Luontoäiti vois helpottaa tätä raatamista niitä mokomia lumia sulattamalla. Pyörätelineestä katkottuja jääpuikkoja on ihan kiva imeä, mutta en minä niitäkään rakasta. Kesää senkin edestä. Päätin kiduttaa itseäni kuvapommilla viimekesistä, ja nyt jaan kidutuksen teillekin.

8x uusi

2010-03-12T12:26:00.000+02:00

Moikka! Eiliseltä Kajaanin reissulta kipeiden jalkojen lisäksi sain mukaani kuusi uutta ihanuutta, muutaman peruspaidan ja dvd-hankinnan lisäksi. Hyvä sauma varmaan esitellä myös kaksi muutakin löytöä.

Se on vyö! Uusi lempparini myös. (Pieces 9,95)

Nippanappa kännykän imevä pussukka. Alennusta kannatti kärttää, irtosi seitsemällä eurolla. (Pieces)

Viiden käsikorun pakkaus. (KappAhl, klubikortilla 6e ja rapiat päälle)

Chanel-henkinen mummobägi. (Seppälä, 19,95)

Leggarit! Sävy luonnossa tummempi. (Seppälä, 9,95)

Ja päivän paras löytö! R-Collectionin ruosteenoranssi anorakki, 2-laatua ja naurettavaan halvalla, 20 e. Se värivirhe on tuossa taskun läpässä, ja niin mitätön että naurattaa vieläkin. Anorakki on ihana tälläiselle korvessa asuvalle, ja pitääpä mokoma pientä sadettakin.

Esiteltäköön vielä äskettäin ostamani legginsit, jotka näyttävät kaukaa farkuilta. Kivan pehmoiset, eli täydelliset kotihousut.

Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisempänä, parasta anorakin jälkeen: Kolme kappaletta Arabian Flora-kahvikuppeja! Dadi pelasti ne työpaikkansa roskiksesta. (!)

Olen täällä aika hymy perseessä nyt. Kyllä, materiakin voi näköjään tehdä onnelliseksi.

kävin kakulla

2010-03-07T16:46:00.000+02:00

toppi - GT
farkut - ONLY
bleiseri - 2hand

lemppareita

2010-03-04T20:49:00.000+02:00

Tänä aamuna odotellessani kotona (Kertokaas, mitä järkeä on herätä 8.30 kahdentoista aamuna?), päätin hyödyntää luonnonvaloa ja kuvata suosikkikoruni blogiin. Uuden osoitteen varjolla on hyvä tehdä kaikkia postauksiakin uudestaan, hähä. Kävipä sitten niin että melkein myöhästyin sieltä koulusta, mutta se ei todentotta ole tämän kuvaussession syytä. Ja session aikana huomasin sen, että olen nykyään surkea korujen kanssa. Rippiristi killuu kaulassa kaksneljäseiska, mutta muuten en juurikaan jaksa ripustella korutuksia arkisin. En kyllä kaipaakaan sitä aikaa, kun helistintä roikkui neonväreissä jokaisesta raajasta.

Tukaanit kirppikseltä.

Sydänmedaljonki Cailap.

Puuhammas H&M

Hilusotku Dazzling

Nahkaremmit KappAhl

what's in?

2010-03-04T09:51:00.000+02:00

Arkikukkaro, meikkipussukka, kynäpenaali, pakolliset opukset, laskin, myssy, kolme kappaletta huulitököttejä, kalenteri, vesipullo ja purkkapussi. Kaikki tämä tungettuna laukkuun, jonka vetoketju reistailee jo nyt. Ennenkuulumatonta, tavallisesti vuori repeää ennen vetoketjun lahoamista. Jos joskus raaskisin sijoittaa laukkuun.

akrylista, villasta ja nylonista

2010-03-02T15:57:00.001+02:00

on Satun uusvanha paita tehty. Eilen tieni kävi pitkästä aikaa kierrätykseen. Ja kannatti raahautua sinne, löysin nimittäin jotain varsin kivaa euron kolikolla.

(väri vastaa ylemmässä kuvassa paremmin todellisuutta.)

Iiiks, se on hirmuisen ihana! Merkki on niinkin eksoottinen kuin Martinelli Linea Vivace, ja äidin iloksi paita on vaihteeksi ihan minun kokoani, ässä siis.

En tainnut vielä mainita että tykkään siitä? No, minä tykkään siitä.

Eilisen vielä parempi juttu olikin se, että sain taas kesätöitä siitä samaisesta kukkaputiikista, missä tykkäsin ähertää viime kesänä. Tällä kertaa tiedän käyttää työhousuina jotain muuta kuin lempifarkkujani.

viikonlopun saldo

2010-02-28T16:02:00.001+02:00

Uusi kansi kalenteriin, voileipägrillin liikakäyttöä, nrjn:n vakkaribiisejä, 13 tunnin yöunia, Machiavellin analysointia, Marie Antoinette ruotsinkielisillä tekstityksillä, uusin trendi ja mirkkojen uusintakierros.

Unohtamatta pieniä tienestejä. Vedonlyönti on helppoa rahaa: Äiti ei sitten millään uskonut, että Martinan sukunimi on Aitolehti, ei Aitolehto. Lisäksi tylsään kaksipäiväiseen on kuulunut myös 500 grammaa suolasillejä, kesän ikävöintiä ja iloisuutta siitä, että hiihtolomaan on enää viikko.

twelve pictures.. no, ten pictures

2010-02-26T20:10:00.000+02:00

Tämä haaste tursuu luultavasti korvista ja varpaankynsien välistä ulos, mutta minäkin tahdon! Kahdentoista kuvan verran minua tai jotain sinnepäin, ihanan itsekeskeistä mutta menkööt.

A picture that makes your heart smile:

Höppänä oli niin lutuinen pentuna. On toki vieläkin, mutta melkein silmät kostuu muistellessa.

A picture that describes how you’d like to spend every day:

Kesä, helle, aurinkoa ja karkkia tietenkin.

A picture of how you’d like the world to see you:

Iloisena ja pirteänä tietenkin. Mielellään suu kiinni.

A picture of you with someone you love:

Kyllä tähän moni muukin kuuluisi, mutta vain tämä pullanmuru on antanut luvan kuvien julkaisuun.

A picture of you that you had no idea was being taken:

A picture of you when you were anything but happy:

Kesäloma oli lopuillaan, tulevaisuudessa häämötti pölyinen, pelottava lukio ja lisäksi kastuin ja sotkeennuin kuvausreissullani. Jaksoin kuitenkin katolle kiivetä.

A picture of a time in your life that’s over, and you couldn’t be more thankful that it is:

Bye bye peruskoulu!

A picture of you showing off a new haircut/color:

Hiukset värjäsin. Sanokapaa suuri lukijakuntani, pitäisikö lätkäistä taas tummempaa päähän?

A picture of you being ridiculous:
Jalattomiakin ollaan. Vielä kun työntäisin pään piiloon niin oisin sitäkin.

A picture of a time when everything was changing:
Gnaa mun elämä ei oo paljoa vielä muuttunut.

The most recent picture of you:

Damdidam, olipas hassun kökkeröinen postaus. No mitäs me pienistä kun ei pienetkään meistä.

kukkabyysat

2010-02-20T15:25:00.000+02:00

(Syyttäkää sekä näistä kollaasikuvista että monesta muustakin asiasta laiskuuttani: kuvien lataaminen käy paljon nopeammin, kun on vain yksi kuva ladattavana.)

Viikonloppuna olen nauranut, pettynyt, hymyillyt, ihmetellyt, huolestunut, virkistynyt, väsynyt, ärtynyt ja helpottunut.
Olen myös syönyt suolasillejä, lakkaillut kynsiäni, ihastellut vintage shoes-popoja, haikaillut kesää ja kesähepeneitä, hoitanut listattuja asioita ja kirjoittanut. Ihan tavallisen rento viikonloppu, sellainen ettei ole mitään tekemistä, mutta sitä tekemistä on kuitenkin.

Tässäpä olisi ne hilpeyttä herättäneet kukkasortsit. En menisi sanomaan niitä juuri minun vartalotyypille suunnitelluiksi, mutta tykkään niistä kuitenkin. Saa nähdä, uskallaudunko kesällä. Antakaa karu tuomionne, kiitos. Sukulaiset voivat myös ilmoittaa tässä vaiheessa, jos eivät aio tuntea minua ensikesänä ylläolevasta objektista johtuen.

penkka rit

2010-02-18T19:14:00.000+02:00

Ylläolevan kollaasin oli tarkoitus kertoa päivästäni, mutta tarkemmin tarkasteltuna päivääni kuvaa siinä vain ja ainoastaan suklaakeksit, muumilakut ja sivu kirjasta kera lainakuitin. Lainaaminen on ikävää. En ole koskaan tykännyt lainata. Kaikki on pitänyt aina saada omaksi. Enkä ole myöskään tykännyt lainata muille. En edelleenkään ymmärrä, miten joku saattaa huoletta käyttää kaveriensa vaatteita tai muuta sellaista. Entä jos sotket sen paidan? Mitä sitten teet, kun sinun pitää palauttaa kaverillesi tai sinne kirjastoon se ihana kirja? Eikö olisi mukavaa lukea sitä aina kun huvittaa? Minusta ainakin.

Syvällisyyksistä sikseen. Lisätkää päästänne kollaasiin ainakin kuva penkkarijuhlista, historian esseestä (No oliko se keskiaika pimeää aikaa?) ja bolognesepizzasta. Niin ja pitkistä yöunista. Kuinka rakastankaan kahdentoista aamuja.

Jos sä tahdot niin, on mulle valheesikin tosi

2010-02-15T20:49:00.001+02:00

Ylläripylläri - hei jo näinkin aikasin.

Tänään kuviksen tunnilla käytiin läpi valokuvaamisen perusasioita. Taivalsin kylälle järkyttävässä viimassa, ja kirjastosta löysin Stephenie Meyerin Vieraan. Mutta en uskalla aloittaa sen lukemista vielä, sillä minulla on huono tapa koukkuuntua kirjoihin. Ja se ei nyt käy päinsä kun on matikkaa laskettavana ihan vaivaksi asti. Loppuillan olenkin kuunnellut nrj:tä suolasillejä napostellen. Ne on karkkeja. Seuraavaksi täydellisiä naisia. Palaillaan taas joskus, kun on aikaa näille turhanpäiväisille älähdyksille.

Consuetudo est alter natura

2010-02-14T15:46:00.001+02:00

Tottumus on toinen luonto. Latina on kaunis kieli. Minulla on paperilla neljäkymmentäviisi latinan kielistä lausahdusta. Luultavasti neljästäkymmenestäviidestä postauksestani löytyy latinankielinen otsikko tulevaisuudessa. Ja niin, teidän olisi nyt hyvä tottua.

Samalla kun kaksi lempiblogiani jäi tauolle, minä säädin jotain omiani ja en oikein tiedä itsekään ajatuksen kulkuani. Olen kuitenkin höpötellyt niin omituisia vanhassa blogissani, että melkein hävettää. Mutta vain melkein, sillä minua hävettää hyvin harvoin. Yritän nyt höpötellä järkevämmin. Tuskin onnistuu.

Ihan alkuun. Jos tänne eksyy joku joka ei ole vanhaa blogiani lukenut, voisin valaista tilannetta.

Aloitin virallisen bloggaamisen heinäkuussa 2009. Ystävänpäivänä 2010, kauan päässäni muhinut ahdistus vanhoista löpinöistäni kävi liian haitalliseksi, ja päätin aloittaa alusta, melkein ainakin. Yritän kirjoitella vähän ymmärrettävämpää soopaa jatkossa.

Ja jotain olisi minustakin ehkä hyvä tietää - minähän täällä kuitenkin kirjoittelen. Olen Satu. Olen 16 vuotta vanha. Käyn, siis raadan, lukion ensimmäistä luokkaa. Tärkeää materiaa elämässä on ainakin kolme koota: karkit, kirjat ja kamera. Lisäksi tykkään kovasti ananaslimsasta, kesästä, leffoista, näpertämisestä, villasukista, hymyistä, graffiteista, ilmapalloista, pakkashangista, steariinista, Audrey Hepburnista, sisustamisesta, paahtoleivästä ja mekoista, vaikka olenkin farkkutyttöjä. En vihaa mitään, viha on ruma sana. Mutta en tykkää ainakaan pölystä, pakkasesta, lenkkareista, puujalkavitseistä, ruikuttamisesta, enkä rapistuneista kynsilakoista.

Ihan tavallinen, pienessä tunkkaisessa, niin väitetään, huoneessa kämäisellä kannettavallaan näpyttelevä tyttö Pohjois-Suomesta. Ja kynnysmatossa lukisi Tervetuloa useimmiten. Välillä kaipaan hiljaisuutta.

Eikä tämä tytöntyllerö ole vieläkään parantanut tapojaan, sillä se nelosjakso on yhä kesken ja suorituspaineet korkealla. Niin korkealla, että lainasin kirjastosta Asterixia vain historiankurssin tähden.